SÄVELTÄJÄ LOTTA WENNÄKOSKI SUUNNITTELI POIKKITAITEELLISEN TAMPERE BIENNALEN 14.–18.4.2010.
Suomalaiseen uuteen musiikkiin keskittyvä Tampere Biennale tarjoaa neljän
päivän aikana 15 konserttia, näyttelyn ja seminaarin, jossa pohditaan
suomalaisen musiikkijournalismin tulevaisuutta. Tämänkertaisen tapahtuman
taiteellinen johtaja, säveltäjä Lotta Wennäkoski kertoo, miten hän kokosi
monipuolisen ohjelman.

Säveltäjä Lotta Wennäkoski, Tampere Biennalen taiteellinen johtaja,
millainen tehtävä tämä suomalaisen uuden musiikin tapahtuman suunnittelu on
ollut?
- Suunnittelin Tampere Biennalen jo myös 2008, tuolloin yhdessä Juhani
Nuorvalan kanssa. Biennale on yksi Tampereen kaupungin
musiikkifestivaaleista, ja minut värväsi tehtävään toiminnanjohtaja
Minnakaisa Kuivalainen. Biennalen taiteellinen suunnitteluhan on Usko
Meriläisen ajoista lähtien ollut säveltäjien käsissä, ja lienen ollut
syystä tai toisesta sopiva jatkaja. Itselleni pyyntö oli luottamuksen- ja
kunnianosoitus, vaikka työmäärä hiukan pelottikin!
- Yllättävää on ollut se, kuinka paljon yhteistyötä suunnittelu vaatii.
Jokaiseen konserttiin tulee joku esiintymään, ja kaikki ohjelma
neuvotellaan yhteistyössä esiintyjien kanssa. Niin se minusta pitää
ollakin, mutta en ollut tullut tätä aiemmin syvällisesti ajatelleeksi.

Millainen kokonaisuus uutta suomalaista musiikkia Tampere Biennalessa
14.–18.4.2010 on nyt tarjolla?
- Keskiviikkoillasta sunnuntai-iltapäivään, 15 konserttia, seminaari ja
näyttely. Kansainvälisenä vieraana huilisti Mario Caroli ystävineen
Italiasta, muutoin esiintyjät ovat suomalaisia. Heitä on kaikkineen 73 +
Tampere Filharmonian muusikot. Sävelteoksia 57, joista vain 3 muita kuin
suomalaisiksi laskettavia. Biennalen omia tilausteoksia 3, joiden lisäksi
kuullaan 7 muuta kantaesitystä.
.
Kokosit Tampere Biennaleen poikkitaiteellisen ohjelman. Miksi? Eikö puhdas
musiikki enää riitä saamaan yleisöä liikkeelle?
- Näen asian ennemminkin niin, että kytköksiä muihin taiteenlajeihin on aina
ollut ja tulee aina olemaan. Biennale on yksi Tampereen kaupungin
festivaaleista, ja on vain luonnollista, että moinen festivaali hyödyntää
muutakin samaan aikaan kaupungissa tapahtuvaa - ja osaltaan myös ruokkii
sitä tapahtumista itse. Jos suuri osa konserteista kuullaan
Tampere-talossa, olisi kerrassaan älytöntä esimerkiksi olla integroimatta
talon näyttelytilaa mukaan tapahtumaan.
- Videotaide tuli mukaan yhtä ylpeydenaihettani, elektroakustista iltapäivää
rikastamaan. Suomalaiset säveltäjät ovat iät ja ajat tehneet yhteistyötä
videotaiteilijoiden kanssa, joten miksipä ei avaisi festivaalin ovea
siihenkin suuntaan, kun tämän iltapäivän käytössä on kerran kokonainen
tunnelmallinen Telakka-talo kolmine kerroksineen.
- Toisaalta voinee sanoa ääneen senkin, että uusi musiikki tarvitsee uutta
yleisöä. En tiedä tuovatko poikkitaiteelliset asiat sitä, mutta tuskinpa ne
ihmisiä karkottavatkaan.

Perjantaina 16.4. klo 15–18 Tampere-talolla keskustellaan
musiikkijournalismista. Miksi? Onko suomalaisessa musiikkijournalismissa
jotain vikaa?
- Seminaarissa ei pohdita niinkään musiikkijournalismin vikoja vaan sitä,
millaiseksi sen rooli tulevaisuudessa muotoutuu. Onko esimerkiksi
päivälehdistössä sille vielä sijaa ja jos on, niin minkälaiselle
musiikkijournalismille vai siirtyykö se esimerkiksi alan erikoislehtiin tai
nettiin?

Millä mielellä Tampere Biennaleen?
- Mieli avoimena mukaan vaan!

Haastattelu: Tiina-Maija Lehtonen - Kuva: Tampere Biennale - Kuvassa: Jousia-yhtye 

YLE Radio 1 ti 20.4. klo 22.05 Jousia-yhtye Tampere Biennalessa -
säveltäjät Tapio Tuomela, Kimmo Hakola, Adam Vilagi, Klaus Wiede, Uljas
Pulkkis